EPSHP, Seinäjoen keskussairaalaIhotautien poliklinikkap. 06 / 415 4077
OHJEITA KORTIKOSTEROIDIVOITEEN KÄYTTÖÖN
Kortikosteroidivoiteet eli kortisonivoiteet ovat ihon tulehdusta vaimentavia paikallishoitolääkkeitä. Pääsääntöisesti niitä käytetään mm. erilaisten ekseemoiden ja psoriasiksen hoitoon. Ne vähentävät tulehduksesta johtuvaa ihon turvotusta ja vetistystä, hillitsevät allergisia reaktioita ja lievittävät kuti-naa.
Kortisonivoiteiden jako vahvuuden mukaan Kortisonivoiteet jaetaan vahvuuden mukaan neljään luokkaan: I luokan voide on miedoin ja IV luo- kan kortisonivoide vahvin. Lisäksi voiteet eroavat toisistaan voidepohjan ominaisuuksien mukaan. Toiset ovat rasvaisia ja toiset vetisiä. Yhdistelmävalmisteissa on kortisonin lisäksi bakteeri- ja/tai sieni-infektioita hoitavia tai sarveiskerrosta pehmentäviä aineita. Ilman lääkärin reseptiä voi ostaa I luokan kortisonivoiteita, joita voidaan käyttää mm. allergisiin ihottumiin, ärsytysihottumiin, hyön- teisten pistoihin ja puremiin sekä auringon polttamiin. Kortisonivoiteen käyttö ja annostelu Käytä kortisonivoiteita aina lääkärin ohjeen mukaisesti. Ratkaisevaa hoitojakson pituuden määrittä- misessä on kortisonivoiteen vahvuus ja hoidettavan alueen sijainti sekä diagnoosi.
Ohuilla ihon alueilla kuten kasvoissa, sukupuolielimissä ja taipeissa (käsi- ja polvitaipeet, kaula, kainalot ja nivukset), käytetään yleensä lyhyen ajan mietoja I-II luokan voiteita. Paksuimmilla iho-alueilla kuten jalkapohjissa, kämmenissä ja hiuspohjassa voidaan käyttää vahvempia voiteita pi-dempiä aikoja. Kroonisessa pitkäaikaisessa kämmen- ja jalkapohjaihottumassa kortisonivoidetta voidaan käyttää yhtäjaksoisesti lääkärin seurannassa jopa 2-3 kuukautta. Lisäksi on yksilöllisiä ero-ja kortisonivoiteen siedossa. Kortisonivoidetta voi laittaa myös rikkonaiselle iholle, mutta suoranai-siin haavoihin sitä ei tulisi laittaa, koska kortisoni haittaa haavan paranemista.
Yleensä kortisonivoiteita käytetään ihoalueesta ja diagnoosista riippuen 1-4 viikon kuureissa 1-2 kertaa päivässä. Ihottuman nopea uusiutuminen alkuhoidon jälkeen merkitsee yleensä liian lyhyttä hoitojaksoa. Alkuhoitoa tulisi jatkaa vielä päiviä sen jälkeen, kun ihottuma on jo rauhoittunut. Pää-sääntöisesti tauon tulisi olla yhtä pitkä kuin käyttöaika. Tauoilla estetään mahdolliset haittavaiku-tukset ja niiden pitäminen on myös tärkeää voiteen tehon säilymisen vuoksi. Tauon aikana tulisi ai-na käyttää perusvoidetta ja myös kortisonivoidekuurin aikana perusvoiteen käyttö on usein tarpeen, jotta iho saa tarvitsemaansa lisäkosteutta. Kortisoni- ja perusvoidetta ei tule laittaa yhtä aikaa ihottu-ma-alueille, sillä ne voivat haitata toistensa imeytymistä. Yleensä kortisonivoide laitetaan ensin hoi-
dettavalle ihoalueelle ja siitä parin tunnin päästä voidaan laittaa perusvoide. Kortisonivoide tulee le-vittää esim. muovikäsineet kädessä tai vaihtoehtoisesti kädet tulee pestä voiteen levittämisen jäl-keen ellei niissä ole hoidettavaa ihottumaa.
"Sormenpäämitta" on yksi tapa opetella oikeaa voitelumäärää. Sormenpäämitta on n. 0,5g voidetta . Nyrkkisääntönä on, että aikuisen käden kokoiselle ihoalueelle (kämmen + sormet yhdessä) laitetaan kortisonivoidetta noin puolet sormenpäämitasta. Okkluusiohoito Kroonisiin paksuuntuneisiin ihottumiin pienille ihoalueille voidaan käyttää ns. okkluusiohoitoa. Ok- kluusiohoidossa kortisonivoiteen tai -liuoksen päälle voidaan kiinnittää esimerkiksi apteekista saa- tava ihoon itse kiinnittyvä hydrokolloidisidos (Duoderm, Comfeel jne.). Okklusoiva sidos lisää kor- tisonin imeytymistä ja tehoa ja sitä kautta nopeuttaa ihottuman paranemista. Hydrokolloidisidosta voidaan pitää tarvittaessa jopa viikon ajan yhtämittaisesti ja jatkaa hoitoa 3-4 viikkoa. Ylläpitohoito Kroonisissa pitkäaikaisissa ihottumissa kortisonivoidetta voidaan kuurin jälkeen käyttää ns. ylläpi- tohoitona. Kuurin jälkeen tauon aikana käytetään kortisonivoidetta kahtena päivän viikon aikana. Ylläpitohoitoa voidaan jatkaa useita viikkoja, jopa kuukausia. Tarvittaessa kuurin voi aloittaa uu- delleen, kun vaadittu hoitotauko jatkuvasta kortisonihoidosta on pidetty. Ylläpito-hoidosta on hyö- tyä silloin, jos ihottumalla on taipumus nopeasti pahentua hoitotauon aikana. Ylläpitohoito ei lisää haittavaikutusten vaaraa. Ylläpitohoidon aikana potilaan tulee olla ihotautilääkärin seurannassa. Lapset Lasten iholle käytetään pääsääntöisesti I-ryhmän kortisonivoidetta. Alle 2-vuotiaille kortisonivoi- detta käytetään yleensä 3-7 vrk:n ajan. Kortisonivoidekuuri voidaan uusia tarvittaessa lääkärin anta- mien ohjeiden mukaisesti. Haittavaikutukset Kortisonivoiteita pelätään usein haittavaikutusten takia. Huono maine on paljolti syntynyt siitä, että sekoitetaan toisiinsa syödyn kortisonin haittavaikutuksia ja paikallisesti käytetyn kortisonivoiteen haittavaikutuksia. Molemmilla on haittavaikutuksia, mutta suun kautta otetulla kortisonilla paljon enemmän. Paikalliskäytössä pitkäaikainen, kuukausien mittainen jatkuva vahvan kortisonivoiteen käyttö, saattaa aiheuttaa haittavaikutuksena mm. ihon ohenemista ja mustelmaherkkyyttä. Haittaa voi olla myös liian lyhyestä hoitoajasta: kun kortisonivoidetta käytetään päivän tai parin ajan, ihot- tuma vuorotellen paranee ja huononee. Kosketusallergian kehittyminen kortisonivoiteelle on mah- dollista ja sitä voidaan tutkia epikutaanitestausmenetelmällä ihotautien poliklinikalla. Oikein käytet- tyinä kortisonivoiteet ovat tehokas ja turvallinen lääkeryhmä. Raskaus ja imetys Raskaana olevien ja imettävien äitien ihottumia voidaan hoitaa kortisonivoiteilla. Kortisonivoidetta ei käytetä mm.: Haavan hoitoon, peräpukamiin, huuliherpekseen, hautuneisiin ja kutiaviin varpaanväleihin, hautu- neisiin rinnanalusiin tai kainaloihin, epämääräiseen kutinaan, ihovoiteeksi yleensä, silmäoireisiin, nivelkipuihin, kasvovoiteeksi, akneen, ruusufinniin tai yksinään kuivan ihon hoitoon.
Institut national de la propriété LA PROPRIETE INTELLECTUELLE AU SEIN DES PROJETS COLLABORATIFS Jeudi 07 octobre 2010 – iddil Bretagne industrielle Institut national de la propriété LA PROPRIETE INTELLECTUELLE AU SEIN DES PROJETS COLLABORATIFS Présentation de M. Vincent CARRE, délégué régional INPI Bretagne industrielle POURQUOI UN PROJET COLABORATIF ?